Aiemmat museonäyttelyt
2024–2025: Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita
Svinhufvud af Qvalstad -suvun aateloimisesta tulee vuonna 2024 kuluneeksi 450 vuotta – suku aateloitiin Ruotsissa 1574 kuningas Juhana III toimesta. Svinhufvudit eivät päässeet osallisiksi suurvaltakauden aatelin suurista läänityksistä, vaan elivät soturiaatelin elämää sukupolvesta toiseen. Ruotsista Suomen puolelle Sääksmäelle suku siirtyi 1700-luvulla. Suomen saadessa oman ritarihuoneensa vuonna 1818, Svinhufvud af Qvalstad merkittiin aatelisten joukkoon numerolla 7.
Tätä juhlavuotta muistetaan museolla aatelistaustaan liittyvällä näyttelyllä, jossa paneudutaan suvun taustoihin 1500-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Näyttely avaa suomalaisen aatelin historiaa Svinhufvud af Qvalstad suvun historian kautta ja sen merkityksiä Pehr ja Ellen Svinhufvudin elämässä. 1900-luvulle tultaessa sääty-yhteiskunta koki suuria muutoksia, ja niiden voidaan nähdä heijastuvan myös Svinhufvudien elämään. Mikä oli aatelisuuden merkitys heidän elämässään, mihin se vaikutti – entä miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat Svinhufvudeihin, heidän rooleihinsa ja toisaalta siihen, miten P. E. Svinhufvud oli rakentamassa nuorta tasavaltaa.
Näyttelyn teema tuodaan myös nykypäivään, kun aatelissuvun jäsenet pääsevät kertomaan itse, miten he kokevat aateluuden ja suvun historian.
Käsikirjoitus: Anu Lahtinen Toteutus: Annastiina Löppönen Työryhmä: Kati Katajisto, Maritta Pohls, Eino Svinhufvud, Leena Svinhufvud, Heini Kähkönen, Matti Hirvikallio
Yhteistyössä Svinhufvud af Qvalstad sukuyhdistys
2022–2023: Miten kansanvalta säilyi Suomessa? – Mäntsälän kapinasta 90 vuotta
Vaihtuva näyttely vuosina 2022–2023 paneutui kansanvallan kriittisiin vaiheisiin 1930-luvulla, jolloin oikeusvaltion uhkaksi muodostui kommunismia vastustava oikeistoradikaali Lapuan liike. Laittomuuksiin tukeutuneen liikkeen kohtaloksi koitui Suomen hallituksen kaatamiseen tähdännyt Mäntsälän kapina 90 vuotta sitten kevättalvella 1932. Takaisin politiikkaan palanneen P. E. Svinhufvudin rooli pääministerinä ja presidenttinä oli merkittävä Lapuan liikkeen hillitsemisessä ja kapinan kukistamisessa. Presidentti Svinhufvud otti Mäntsälän kapinan aikana johdon käsiinsä, ja piti radiossa kapinallisille suunnatun puheen. P. E. Svinhufvudin kapinan kukistanut radiopuhe on jäänyt historiaan yhtenä suurista puheista – vedoten omaan arvovaltaansa Svinhufvud sai kapinalliset luopumaan aikeistaan. Vallanvaihto epäonnistui ja kansanvalta säilyi Suomessa toisin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa. Käsikirjoitus: Vesa Vares Toteutus: Annastiina Löppönen Työryhmä: Marko Paavilainen, Martti Häikiö, Maritta Pohls, Heini Kähkönen, Matti Hirvikallio
Näyttelytekstit julkaistaan myöhemmin.
2020–2021: P. E. Svinhufvud: ase- ja erämies
Näyttely tutustutti kävijän Svinhufvudin mieliharrastuksiin. Metsästysretket ja ampumakilpailut olivat tuomarin ja valtionpäämiehen vapaa-ajan henkireikä. Tunnollinen perehtyminen asetekniikkaan ja patruunoiden valmistukseen johti myös merkittäviin virkoihin suomalaisen asetuotannon parissa. Nuorena aloitettu metsästysharrastus taas yhdistyi Kotkaniemessä omavaraiseen elämäntyyliin, ja saaliista hyödynnettiin kaikki mahdollinen liharuoasta nahkaremmeihin. Kestävä käyttö ja luonnosta nauttiminen määrittivät Ukko-Pekan harrastusten luonnetta suuresti. Käsikirjoitus ja toteutus: Annastiina Löppönen ja Lauri Tiainen Työryhmä: Martti Häikiö, Jaska Salonen, Kalle Virtapohja
Näyttelytekstit julkaistaan myöhemmin.
2018–2019: Itsenäisyysvaiheet
Näyttely avasi Suomen itsenäistymisvaiheiden käännekohtia. Svinhufvudin kautta näyttely käsitteli oikeustaistelun, eduskuntauudistuksen, Siperian karkotuksen ja erityisesti itsenäistymisvuosien 1917–1918 tapahtumia, jolloin Svinhufvud johti itsenäisyyssenaattia ja toimi itsenäisen Suomen ensimmäisenä valtionpäämiehenä. Perhettä unohtamatta! Käsikirjoitus: Martti Häikiö Toteutus: Sinikka Myyrä
Näyttelytekstit julkaistaan myöhemmin.