Kotkaniemen tarina
Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva maalaistuomarin virkatalo, jonka rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomarina toiminut laamanni Alfred Thomé vuonna 1898–1899. Huvilamaisen hirsitalon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti Lars Sonck tai talon rakennuttajan veljenpoika, arkkitehti Valter Thomé, joka työskenteli Sonckin toimistossa 1890-luvulla. Piirustuksia rakennuksesta ei ole säilynyt.
P. E. Svinhufvud nimitettiin Thomén seuraajaksi 1908, jolloin he ostivat Kotkaniemen tilan. Svinhufvudit joutuivat ajoittain olemaan poissa Kotkaniemestä pitkiäkin aikoja – viimeisimpänä ajanjaksona 1930-luvun presidenttikausi, jolloin virka-asunto sijaitsi Presidentinlinnassa. Kotkaniemi oli kuitenkin Svinhufvudeille se ainoa oikea koti, jonne he tahtoivat aina palata velvollisuuksien niin salliessa ja jossa he elivät kuolemaansa asti.
Tilan pihapiiriin kuului päärakennuksen lisäksi sivurakennus eli niin kutsuttu arkistorakennus, kahden asuinhuoneen käsittävä renkitupa, rantasauna, aittoja, sekä muita talousrakennuksia kuten kanala, talli, navetta ja jääkellari. Pihapiirissä oli maalaistalon tapaan kanoja, lampaita, lehmiä, hevosia ja ajoittain muitakin kotieläimiä.
Tilaan kuului myös viljelysmaita, jotka sijaitsivat kauempana Viipurintien toisella puolen. Tilaa asutti isäntäpariskunnan lisäksi palvelusväki, jonka päänä olivat taloudenhoitajatar Alma Kottelin ja pehtoori Fredrik ”Reetu” Virtanen. Myös sukulaiset, kuten Pehrin äiti Olga Svinhufvud ja Ellenin sisar Bertha Grönblad, oleskelivat usein Kotkaniemessä.
Svinhufvudien kuudesta lapsesta ainoastaan nuorin, Veikko Eivind, asui vakituisesti Kotkaniemessä. Myöhemmin Veikko peri tilan itselleen ja perusti sinne täysihoitolan yhdessä vaimonsa Aunen kanssa – äitinsä Ellenin jalanjäljissä, olihan Ellen pitänyt Kotkaniemessä lepokotia jo 1910-luvulla miehensä ollessa karkotettuna Siperiassa. Veikon ja Aunen jälkeen Kotkaniemen täysihoitolan pitoa jatkoivat pojanpoika Jorma vaimonsa Sirkan kanssa, kunnes Kotkaniemi avattiin museona vuonna 2000 Museoviraston toimesta.
Sittemmin Museovirasto luopui museotoiminnasta Kotkaniemessä. Kotkaniemen tulevaisuuden turvaamiseksi Luumäen kunta, P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö sekä Svinhufvud af Qvalstad -sukuyhdistys perustivat Kotkaniemi-säätiön 2013. Kotkaniemen tulevaisuus ratkesi, kun Senaatti-kiinteistöt eli valtio otti paikan omistukseensa, Museoviraston tullessa siihen vuokralaiseksi. Senaatti-kiinteistöt toteutti Kotkaniemeen mittavan peruskorjauksen vuosien 2016–2017 aikana. Museo avattiin uudelleen toukokuussa 2018, josta lähtien museon aukiolosta ja näyttelyjen ylläpidosta on vastannut Kotkaniemi-säätiö.
