Ajankohtaiset museonäyttelyt

Pysyvä näyttely

Kotkaniemi on henkilö- ja kulttuurihistoriallinen kotimuseo, jonka museohuoneet sijaitsevat tilan päärakennuksessa. Pihapiiri ja museorakennus kokoelmineen muodostaa autenttisuutta henkivän, ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka esittelee P. E. ja Ellen Svinhufvudin elämää sekä Kotkaniemen tilan arkea.

Kotkaniemen pysyvä näyttely esittelee P. E. ja Ellen Svinhufvudin kodin interiöörejä alkuperäisin, perheelle kuulunein esinein ja huonekaluin. Näyttely sisältää kuusi kotimuseohuonetta, jotka on palautettu P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiseen 1920–1930-luvun asuunsa. Lisäksi yläkertaan on sisustettu yksi museohuone, joka esittelee Kotkaniemen täyshoitola-aikaa. Museossa saat aistia Kotkaniemen tilan tunnelmaa ja menneen maailman elämänmenoa. Pehrin työhuoneessa välittyy aavistus siitä, kuinka isäntä on siellä paneutunut työhönsä tai iltapuhteinaan vapaa-ajan harrastuksiinsa. Suuri sali henkii omaa arvoaan edustustilana, jossa on seurusteltu talon vieraiden kanssa, ja ruokasalissa voi lähes kuulla vilkkaan keskustelun päivän aiheiden parissa. Entä minne asettuivat rouva Ellen ja taloudenhoitaja Alma Kottelin rentoutumaan käsitöidensä parissa, kun päivän työt oli hoidettu?

2026-2027: Svinhufvudista Ukko-Pekaksi – laillisuustaistelijasta julkkispresidentiksi

P. E. Svinhufvudin kehitys laillisuus- ja itsenäisyystaistelijasta Suomen ensimmäiseksi mediajulkisuutta hyödyntäväksi valtionpääksi.

Kotkaniemen vuosien 2026–2027 vaihtuva näyttely paneutuu P. E. Svinhufvudin julkisuuskuvan ja imagon muotoutumiseen. Laillisuustaistelijana mainetta saaneesta Svinhufvudista tuli 1930-luvulla Suomen ensimmäinen ”julkkispresidentti”, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Näyttely avaa Ukko-Pekan sankari-imagon syntyä, sen repeämiä sekä hänen julkisuuskuvaansa aina valtionpäämiehestä Kotkaniemen isännäksi.

Svinhufvudista Ukko-Pekaksi -näyttely nostaa esiin tapahtumia sekä henkilöitä P. E. Svinhufvudin julkisuuskuvan takana ja näyttää median merkityksen imagon vahvistajana. Ukko-Pekka imago vaikuttaa yhä tänä päivänä – tämä Suomen kolmannen presidentin lempinimi elää edelleen. Ukko-Pekka nimen on saanut niin veturi, sotilaskivääri, tiet ja kadut, kaupat kuin kotikaljakin.

Näyttelyn on käsikirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Risto Uimonen.
Taustatutkimusta Svinhufvudin lähipiirissä toimineesta Erkki Räikkösestä on tehnyt historiantutkija Vesa Määttä.

Toteutus: Annastiina Löppönen
Työryhmä: Mirja-Liisa Autere, Kati Katajisto, Maritta Pohls, Marjo Timonen, Reija Eeva, Eino Svinhufvud, Matti Hirvikallio

Näyttely avautuu la 23.5.2026 ja on esillä vuoden 2027 loppuun.

2025-2026: 110 vuotta Siperiasta

Pienoisnäyttely käsittelee 110 vuotta sitten tapahtunutta P. E. Svinhufvudin Siperian karkotusta.

Joulukuussa 2024 tuli täyteen 110 vuotta karkotuksen toimeenpanosta, tammikuussa 2025 110 vuotta varsinaisesta karkotuselämän alkamisesta kaukana Siperiassa.

Karkotuspäätös koski P. E. Svinhufvudia, mutta puoliso Ellen lähti miehensä mukaan, ja vieraili Siperiassa vielä 3 kertaa. Maaliskuussa 1917 puhjennut vallankumous Venäjällä mahdollisti Svinhufvudin paluun kotiin. Hän palasi juhlittuna sankarina ja siirtyi välittömästi poliittisiin virkoihin, jossa hänellä vielä saman vuoden aikana tulisi olemaan merkittävä rooli Suomen itsenäistymisen vaiheissa.

Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneen karkotuksen aikana niin Pehr kuin Ellen Svinhufvud kirjoittivat ahkerasti kotiin perheelleen. Tytär Gretel Sommarille sekä hänen miehelleen Georg Sommarille lähetettyjä kirjeitä on sittemmin lahjoitettu museon kokoelmiin. Nämä kirjeet nousevat näyttelyn keskiöön, kun päästämme ääneen Svinhufvudit itse. Miten he kokivat aikansa Siperiassa? Mistä asioista he kirjoittivat tyttärelleen, miten yhteydenpito sujui? Millaista elämä oli kaukana kotoa?

Näyttely on esillä museon yläkerrassa.